Valitsin tieteellisen englanninkielisen artikkelin tutkittavakseni, josta todennäköisesti tulen tekemään myös referaatin. Kyseessä on siis vuonna 2000 tehty Donna L.Hoffmanin, Thomas P.Novakin ja Patrali Chatterjeen tutkimus siitä, miten netti mahdollistaa mainostamista, brändäystä ja muita yrityksen näkyvyyteen liittyviä kaupallisia seikkoja markkinoilla. Tutkimus on toteutettu Vanderbiltin yliopistossa.
Tutkimus oli hyvin mielenkiintoinen, eikä suoraan liity imagon tutkimiseen, mutta siinä käydään läpi, mitä mahdollisuuksia internet tarjoaa yrityksille mainonnan ja markkinointiviestinnän kanavana, jotka vahvasti liittyvät yrityksen imagollisiin seikkoihin. Ensinnäkin tutkijat määrittelevät internetin jakelukanavan ja markkinointiviestinnän mediana. Seuraavaksi luetellaan tekijät, mitkä ovat vaikuttaneet internetin syntyyn kaupallisena mediana. Kolmanneksi tutkijat paneutuvat internetin kaupallisten tekijöiden kasvun mahdollisuuksista kysynnän ja tarjonnan kautta.
Internetin huima käytettävyyden lisääntyminen on johtanut siihen, että yhä useampi yritys ja kuluttaja asioivat netissä ja etsii sieltä tietoa markkinoista. Tietokonekeskeinen ympäristö antaa myös suuria mahdollisuuksia yrityksille välittää tietoa kuluttajille, jotka pääsevät kätevästi selaamaan yrityksen sivuilla. WWW on valtava hypermediaympäristö joka toimii Internetissä. Globaali hypermedia mahdollistaa multimedian jakamisen missä päin maailmaa tahansa.
Internet on erittäin hyvä tiedon ja kaupallisten skenaarioiden jakelukanava ja se on paljon tehokkaampi kuin tavanomaiset markkinointiviestinnän kanavat. Yritykset käyttävät erilaisia medioita kommunikoidakseen nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Markkinointiviestinnällä voidaan ajatella olevan kolmenlaisia tehtäviä: informoida, muistuttaa ja houkutella. Perinteistä massamediaa käyttäen yritys kommunikoit yksipuoleisesti asiakkaiden kanssa, eli informaatio tulee yrityksiltä ja kuluttaja ei voi kommunikoida joustavasti yrityksen kanssa. Markkinointiviestintä netissä mahdollistaa monisuuntaisen kommunikoinnin. Kommunikointi on niin sanottua monelta-monelle vuorovaikutusta. Yrityksen imagoa ajatellen käyttäjä löytää paljon tietoa internetistä ja pystyy joustavasti asioimaan yrityksen kanssa sähköpostin ja palautejärjestelmien kautta. Imago syntyy arvojen, asenteiden ja uskomusten perusteella. Imagon muodostamiseen vaikuttavat myös tiedot, kokemukset ja havainnot.
Internetissä voi olla erilaisia keskusteluryhmiä esimerkiksi yrityksen sivuilla sekä globaali informaation saatavuus ja sähköpostisysteemit. Yrityksille internet antaa mahdollisuudet kertoa itsestään ja markkinoida tuotteitaan. Kuluttajat voivat taas sivuilta löytyvän informaation turvin löytää sopivat ja yksilöidyt tuotteet ja palvelut, jotka auttavat päätösten tekemistä.
Internet sivujen suunnittelu on tärkeää, että kuluttajat kiinnostuvat sivuista. Kaupallisten nettisivujen suunnittelu pitää sisällään websivujen sisällön, kaupallisen julkisivun ja internetin mukanaolon. Internet mahdollistaa yritysten kommunikoinnin asiakkaiden kanssa täysin uudella tavalla verrattuna massamediaan. Internet tekee passiivisista kuluttajista osallistuvia käyttäjiä, jotka etsivät ja käyttävät hyväkseen yrityksen nettisivuilta löytämäänsä tietoa ja kommunikoivat sähköisesti yrityksen kanssa.
3 comments:
Tutkimustulos oli, että internet on paljon tehokkaampi kuin tavanomaiset kanavat. Internet tuo nimenomaan palautteen mahdollisuuden ja interaktiivisuuden asiakkaiden kanssa. Usein tuntuu kyllä, että interaktiivisuus on näennäistä interaktiivisuutta. Asiakas voi täyttää internetissä esimerkiksi palautelomakkeen ja lähettää sen bittiavaruuteen, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Lukeeko sitä kukaan? Jos lukeekin, harvoin asiakkaaseen enää otetaan yhteyttä, joten asiakas kokee palautteen olevan hyödytöntä.
Tutkimus väittää, että internet tekee passiivisista kuluttajista osallistuvia käyttäjiä ja että he voivat kommunikoida sähköisesti yrityksen kanssa. Ovatko kuitenkaan esimerkiksi nämä mainitsemani lomakkeet kommunikointia, mikäli asiakas lähettää täytetyn lomakkeen ja kommunikaatio loppuu siihen?
Tästä aiheesta minua henkilökohtaisesti kiinnostaisi lukea tutkimuksia, joissa tutkitaan internetin todellisia hyötyjä markkinoinnissa ja kaupankäynnissä. Esimerkiksi kuinka moni ihminen tekee ostopäätöksensä internetissä mainostetun tuotteen perusteella tms.
Puuttuisin tuohon tutkijan esittämään monisuuntaiseen kommunikointiin. Näkökulma on tietysti kaupallinen, kuten otsikkokin kuuluu, mutta vähän peesaan Emiliaa siinä, että kuinka aitoa vuorovaikutus on ja lisäksi mitkä ovat pyrkimykset? Vastattaisiinko sieltä ihan mihin tahansa kysymyksiin vai pitäisikö sen liittyä välittömästi kaupankäntiin eli tuottaa yritykselle välitöntä voittoa? Uskon näin.
Sivujen suunnittelusta ja niiden kautta kuluttajien kiinnostumisesta ajattelisin niin, että se liittyy epäsuorasti aiheeseen, jota aion nyt seuraavassa viestissäni käsitellä eli sivujen bookmarkingiin eli sivun merkitsemisestä muistiin. Miten päin se sitten meneekään eli tallettaako yksilö sivun muistiin sen takia, että se on mielenkiintoinen, kiva jne. vai siksi, että se on hyödyllinen - esim. uutissivu?
Pessimististen ja optimististen Internettutkimusten linjalla Hoffmanin, Novakin ja Chatterjeen tutkimus on myöhemmin mainitun puolella, ja reilusti. Eveliina ja Sirpa ovatkin jo puuttuneet viestinnän kannalta tärkeimpään epäkohtaan tutkimuksessa: teoria ja käytäntö eivät välttämättä kohtaa "monisuuntaisessa kommunikaatiossa". Asialla on kieltämättä myös kyynisen kaupalliset ulottuvuutensa, aivan kuten Sirpa asian esittää. Tutkimus on kaiken lisäksi vuodelta 2000, jolloin Internet nähtiin vielä tuoreempana ja suurempana kaupallisena mahdollisuutena kuin nykyään, vaikka blogiblogissakin mainittu ns. web 2.0 ilmiö on vienyt vastaavaa ajattelutapaa taas eteenpäin. Myös otsikossa esille nostetut haasteet jäävät tutkimuksessa vähälle käsittelylle.
Post a Comment