Word-of-mouth: The real action is offline on tällainen lyhyempi englaninkielinen artikkeli.Se löytyy EBSCosta. (Keller, Ed, Berry, Jon, Advertising Age, 00018899, 12/4/2006, Vol. 77, Issue 49). Artikkelissa pohditaan kuluttajien valtaa kontrolloida tuotemerkkejä. Kirjoittajan mukaan monet yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa ja "energiaa" ns. Wom-markkinointiin internetissä. Word-of-mouth-markkinointi tapahtuu siis internetissä: blogeissa. Suosittuja sivustoja ovat esimerkiksi youtube ja myspace, joihin yritysten markkinointikoneisto pyrkii rakentamaan positiivisia mielikuvia brändeistä. Näitä mielikuvia tavallisiset netin-käyttäjät oletetusti levittävät eteenpäin. Kirjoittajan mukaan wom-markkinoinnin todellinen vaikutus tapahtuu internetin ulkopuolella, tavalllisissa keskusteluissa, joissa vuorovaikutus on välittömämpää. Kirjoittajan mukaan ne yritykset, jotka luottavat ainoastaan internetissä tapahtuvaan wom-markkinointiin jäävät sen tuomista hyödyistä osattomiksi.
Kirjoittaja siis varoittaa yrityksiä luottamasta liikaa internetin vetovoimaan ja vaikutusvaltaan.
Tuesday, April 24, 2007
Monday, April 23, 2007
Sivusuosikit imagotekijänäkö?
Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Tutkijat ovat Jamie Murphy Länsi-Australian yliopistosta ja Charles F. Hofacker Floridan osavaltion yliopistosta.
Miksi oletan sivusuosikkien liittyvän imagoon? Artikkelissa todetaan, että tutkimus käsittelee yrityksen ja online-kuluttajan suhdetta. Mielestäni suhdetta ei voi olla, jos ei ole imagoakaan. Jonkinlainen kuva ihmisellä täytyy sivustosta olla, jotta hän sinne menee. Tai jos ei sivustosta, niin ainakin tuotteesta. Toinen asia, mikä tutkimuksessa sivusuosikeista mainittiin, oli sivun viehätys tai vetovoima. Vahva imagotekijä siis, mutta tästä ei tutkimuksessa juurikaan puhuttu.
Suosikkeja, tai bookmarkingia, käytetään siksi, että vähennetään sivuston osoitteen kirjoittamisen ja sen muistelemisen vaiva. Lisäksi halutaan päästä nopeasti edellisellä kerralla käydylle sivustolle.
Webin käyttäjät palaavat sivustoille enimmäkseen nuolinäppäimellä. Lisäksi käytetään sivuhistorian kautta palaamismahdollisuutta, klikkaamalla viimeksi selatut sivut –mahdollisuutta tai kirjoittamalla osoite URL:iin uudestaan.
Sitten on tämä artikkelissa esitelty vaihtoehto eli sivusto lisätään kirjanmerkiksi, jota käytetään Netscape Navigatorilla ja Mozillassa, tai suosikiksi, joka toimii Internet Explorerilla. Kun merkinnän on kerran tehnyt, voi sivustolla mennä suoraan esimerkiksi favourites-kansiosta ilman, että osoitetta tarvitsee merkitä URL:iin.
Artikkelin mukaan yleensä sivustoilla bookmarkkausta ehdotetaan joko napin painalluksella (en ymmärrä), tekstillä tai linkillä – olemme varmaan kaikki nähneetkin joillain sivustoilla ehdotuksen ”merkitse tämä sivu suosikiksi”.
Tutkimus selittää, että niillä sivustoilla, joilla vierailtiin bookmarkkaus oli yleisempää. Tämä ei mielestäni ole yllättävää. Sitten tutkittiin myös sitä, käytiinkö sivustoilla enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Eri maanosien aikaeroista johtuen täyttä varmuutta ei voinut olla, mutta tutkijat ehdottavat, että hospitality-sivustoilla käytiin päiväaikaan. Olisin, muuten, kiitollinen, jos joku selvittäisi, mitä ovat tällaiset hospitality-sivustot.
Ne, jotka kävivät sivustoilla viikonloppuisin, bookmarkkasivat sivun useammin kuin muut. Tutkimuksessa nimittäin selvisi että koska työkoneet saattavat olla yhteisessä käytössä, ei silloin käydä sellaisilla sivustoilla, jotka eivät liity työhön.
Tutkimus oli tehty sivuston ylläpitäjän näkökulmasta, siis ei käyttäjien. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin, että bookmarkkaus ei selitä kävijöiden määrää sivustoilla, vaan pikemminkin vierailijoiden halua palata sivustolle. Tästä olisi mielestäni voinut nousta blogiimme sopiva aihe, miksi sivua bookmarkataan eli mitkä syyt siihen johtivat. Imagoon liittyen tosin mainitaan, että sivustojen hyvä nimi on ”kuin kirkas helmi” (Nielsen). Sivut myös pitäisi suunnitella niin, että niitä bookmarkattaisiin ahkerammin. Tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksena voisi suunnittelijoita auttaa. Vähän tämän tutkimuksen perusteella epäilen, käykö näin. Imagoasioita oli nimittäin käsitelty liian vähän.
Miten lie muilla, käytättekö bookmarkkausta tai suosikit-kansiota ja miksi? Itse ajattelen bookmarkkausta tai sivun merkitsemistä suosikiksi sekä imago- että hyötysyistä. Vaikka sivusto olisi tylsähkö, kuten esim. Ylen uutissivut, ne ovat muistissa, koska luen mielelläni uutisia. Sitten on joitain sellaisia sivustoja, kuten esim. beagle-sivustot, joilta en saa välitöntä hyötyä, mutta jotka ovat muuten aika ihania, hyvät kuvat ;)))
Mielenkiintoinen knoppitieto lienee sekin, että Googlessa oli vuonna 2004 yhteensä kahdeksan biljoonaa websivustoa. Tutkimuksessa tosin huomautetaan, että kyse on kilpailu näkyvyydestä. Eittämättä tuollaisilla luvuilla!
Friday, April 20, 2007
Cultural Similarities and Differences in the Design of University Websites
Valitsin tarkasteltavaksi tieteelliseksi artikkelikseni ” Cultural Similarities and Differences in the Design of University Websites”, eli tämä käsittelee kulttuurillisia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia yliopistojen internetsivujen suunnittelussa. Eli tämä liittyy vahvasti myös imagoon internetsivuilla. Tutkimus on Eva Callahanin tekemä Indianan yliopistossa.. Tarkasteltavat yliopistojen internetsivut ovat lähtöisin Malesian, Itävallan, USA:n, Ecuadorin, Japanin, Ruotsin, Kreikan ja Saksan yliopistoista. Sivustoja on tarkasteltu kahdesta näkökulmasta: organisaation ja graafisen suunnittelun näkökulmasta. menetelmänä on Hofstedesin malli kulttuurillisesta dimensiosta. Pääkysymys on, kuinka erilaiset kulttuurit näyttäytyvät internetissä. Onko internetsivujen suunnittelu erilaista vai seuraavatko ne samankaltaisia trendejä?
Internet luo ainutlaatuisen tilaisuuden jakaa kaikkea materiaalia ja tietoa ympäri maailmaa. Moni yritys ja yhdistys kokevat internetin virtuaalisena porttina maailmaan. Yritykset ja organisaatiot käyttävät virtuaalitekniikkaa esitelläkseen imagoaan potentiaalisille asiakkaille. Yliopistot käyttävät internetiä kuin mainostamisen foorumina näyttäytyäkseen paikallisille ja kansainvälisille opiskelijoille. Yliopistotkin kilpailevat keskenään asiakkaista eli tulevista opiskelijoista, jolloin internet sivujen suunnittelu koetaan tärkeänä erottautumisen keinona saada kontakteja ihmisiin ja asiakkaiden tyydyttäminen voi tuoda sivuille lisää kävijöitä. Sivujen layout eroaa paljon kulttuurillisesti toisistaan. Väri on toinen, josta on ollut paljon keskustelua. Kansallislipun värit tavallisesti korostuvat ainakin valtioiden ylläpitämissä yliopistoissa. Myös erilaiset etniset taustat vaikuttavat väreihin. Englantilaiset käyttävät pastellia sivuillaan, kun taas Skandinaavien sivuilla näkyy enemmän tummia värisävyjä.
USA:n ja Intian nettisivuja vertaillut Rajkumar on huomannut, että USA:n internetsivut imagoltaan ovat korkeaa laatua, korkealla kylläisyysasteella värejä, kun Intian nettisivut olivat karsitut, ja vähillä värisävyillä kyllästetyt.
Informaation esiintyvyys (layout, grafiikka, värit jne.) on tärkeää, sillä se vaikuttaa sivujen käytettävyyteen. Hofstedesin malli perustuu viiteen erilaiseen vertailunäkökulmaan kulttuurillisista eroista ja samankaltaisuuksista. Näitä ovat tehovoima, individualismi vastaan kollektivismi, epävarmuuden estäminen, feminiinisyys vastaan maskuliinisuus ja pitkän ajan vastaan lyhyen ajan orientaatio.
Tutkimuksessa löydettiin eroavuuksia kulttuurien välillä yliopistojen internetsivuilla. Jokaisessa maassa oli omat kikkansa, mitä ne suosivat internetsivuillaan välittäessään imagoaan asiakkaille. Esimerkiksi Ruotsissa suositaan valokuvia, Kreikassa taidekuvia, Malesiassa ja Ecuadorissa animaatiota, Japanissa pastellivärejä jne. Eroavuuden väri ja imagoteemoissa olivat myös ilmeisiä. Myös samankaltaisuuksia löytyi: yliopiston nimi ja logo näkyi kaikilla sivuilla, oppilaista ja kampuksesta oli kuvia ja kertomuksia, ja kaikilla sivuilla oli näkyvä kuvaus yliopistosta, sen arvoista, käytännöistä ja koulutuksesta.
Tuesday, April 3, 2007
Toinen englanninkielinen tutkimus: bookmarking
Hei,
jätän "varauksen" eräästä englanninkielisestä tutkimuksesta. Eli liittyy kuluttajien bookmarking- käyttäytymiseen, jota tekstissä nimetään "an important indicator of a website appeal". Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Ajattelin niin, että kuluttajan tai webin selailijan sivun bookmarkkaaminen kertoo jotain yhteisön imagosta, haluttavuudesta tai ei. Tekstin toimitan 16.4. jälkeen, johon asti olen pois tietokoneiden ulottuvilta.
Sirpa
jätän "varauksen" eräästä englanninkielisestä tutkimuksesta. Eli liittyy kuluttajien bookmarking- käyttäytymiseen, jota tekstissä nimetään "an important indicator of a website appeal". Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Ajattelin niin, että kuluttajan tai webin selailijan sivun bookmarkkaaminen kertoo jotain yhteisön imagosta, haluttavuudesta tai ei. Tekstin toimitan 16.4. jälkeen, johon asti olen pois tietokoneiden ulottuvilta.
Sirpa
Tarkastelemani artikkelin otsikko on Congress on the Internet: Messages on the Homepages of the U.S. House of Representatives, 1996 and 2001. Tekstin ovat kirjoittaneet Sharon E. Jarvis ja Kristen Wilkerson Texasin yliopistosta Austinista viestintäopintojen osastolta. Heidän statustaan yliopistossa ei ole tiedoissa mainittu. Artikkeli on julkaistu Journal of Computer-Mediated Communication -lehden numerossa 10 vuonna 2005.
Artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen kongressin jäsenten www-kotisivuja ja niiden trendejä vuosina 1996 ja 2001. Sivustot on linkitetty U.S. Housen virallisille sivuille http://www.house.gov/house/MemberWWW.html, joka on myös toiminut tutkimuksen analyysiyksikkönä. Sana “messages” tarkoittaa tässä yhteydessä niitä sanallisia ja sanattomia viestejä, jotka ovat tulkittavissa kyseisiltä nettisivustoilta.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kongressiedustajien sivustoja kolmen keskeisen web-periaatteen pohjalta eli tiedon, samaistumisen ja osallistumisen näkökulmista. Niitä pidettiin keskeisinä myös amerikkalaisen poliittisen ilmaston kohentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös muodostaa kokonaiskuva edustajainhuoneen web-sivustojen ylläpitämiseen liittyvistä syistä, myös piilevistä. Lisäksi tutkimus käsittelee sivustojen ihanneyleisöä sekä kongressin ja sen toimintaan läheistesti liittyvien alojen online-viestinnän suhdetta.
Katson tämän artikkelin soveltuvan aiheeseemme siten että vaikka käsittelyssä on yksilöiden sivustot, artikkeli tarkastelee niitä yhtenä kokonaisuutena, edustajainhuoneen sivustona. Lisäksi sivustojen lähtökohtana on ollut nimenomaan edustajainhuoneen imagon parantaminen, mikä liittyy suoraan aiheeseemme. Myös ihanneyleisö on imagon oleellinen tekijä. Se, kehen sivun ylläpitäjä haluaa samaistua, kertoo tavoitellusta imagosta. Tutkimuksessa myös verrataan julkisyhteisön ja yrityksen internet-sivustoja, niiden tavoitteita ja todellisuutta.
Yhdysvaltain kongressi alkoi hyödyntää webin mahdollisuuksia 1990-luvun puolivälissä osin yleisestä painostuksesta. Kongressin imago oli kielteinen ja aliarvostettu, ja sen hallinnollista toimintaa haluttiin tehdä läpinäkyvämmäksi. Lisäksi muu yhteiskunta, kuten viihde ja liiketoiminta, olivat internetin mahdollisuuksia osanneet suuresti hyödyntää. Painetulle medialle haluttiin vaihtoehto ja luoda tällä tavoin suora yhteys valitsijoihin. Web myös veti suurta yleisöä. Vuoteen 2002 mennessä 55 prosentilla yhdysvaltalaisista kotitalouksista oli pääsy nettiin.
Tutkimusmetodina USA:n edustajainhuoneen jäsenten www-sivujen tutkimisessa oli sisällönanalyysi. Metodi valittiin, jotta aiheet voitaisiin luokitella objektiivisesti ja systemaattisesti selvien kriteereiden mukaan. Lisäksi katsottiin, että sisällönanalyysi mahdollistaa tutkimustulosten systemaattisen vertailun ajasta riippumatta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä ja huomiota kiinnitettiin sekä verbaalisiin että nonverbaalisiin viesteihin sivustoilla. Tulokset ovat tutkijoiden mukaan yleistettävissä myös muihin väestöihin ja sosiaalisiin asetelmiin, eikä menetelmä muodosta voimakkaita syysuhteita testattujen muuttujien kesken.
Vuonna 1996 yhteensä 119 sivustoa ja vuonna 2001 yhteensä 118 sivustoa luettiin, tallennettiin ja arkistoitiin, lisäksi kaikki linkit avattiin ja niiden sisältö tallennettiin. Vuosina 1996 ja 2001 sivuilla käytiin neljän- viiden kuukauden ajan silloin, kun uusi kongressi oli aloittanut toimintansa sekä ennen kongressin kesälomaa.
Tutkimusaineistoksi sivusto oli valittu siksi, että kongressin mukanaolo netissä on herättänyt selvästi huomiota. Lisäksi kongressin viestintä herättää yleensä vähemmän huomiota kuin presidentin, ja edustajainhuoneiston koko antaa enemmän mahdollisuuksia Kongressin alaisuudessa toimiva atk-tukitoimisto House Information Resources HIR oli luonut sivumallin, jota monet edustajista lainasivat kotisivunsa malliksi. Mallia HIR on kehittänyt yhteistyössä yleisön kanssa, jotta sivustoille saataisiin mahdollisimman paljon interaktiivisia elementtejä.
Sivujen sisällön luomisessa oli tiettyjä rajoituksia. Vuonna 1996 kongressin jäseniä oli kielletty käyttämästä heidän virallista kongressin kotisivuaan 60 päivää valinnan jälkeen. Kongressin webmasterit olivat korostaneet tutkijoille, ettei sivustoilla saanut olla mitään sellaisia piirteitä, joilla kerättäisiin hyötyä kongressiedustajalle. Niitä ei siis saanut käyttää esimerkiksi varojen keräämiseen eikä linkittää niitä sellaisille sivuille, joilla olisi em. edustajia hyödyttäviä piirteitä.
Webin kolme periaatetta ja USA:n kongressiedustajien www -sivut:
Tutkimus siis tarkastelee kongressiedustajien sivustoja kolmen keskeisen web-periaatteen pohjalta eli tiedon, samaistumisen ja osallistumisen näkökulmista.
Tieto oli korostuneesti esillä sivustojen alkuaikojen kehittämisessä. Internetin ajateltiin vähentävän tiedon jakelun kustannuksia.
Lisäksi webin oletettiin toimivan tiedon jakelukananvana myös niille kansalaisille, joilla aikaisemmin ei ollut pääsyä tietynlaiseen poliittiseen ja kongressin toimintaan liittyvään taustatietoon, kuten lehdistötiedotteisiin, äänestystietoon sekä kongressin historiaan. Vaikka kansalaisille haluttiin tarjota suora pääsy poliittiseen tietoon, haluttiin tiedon määrää myös rajoittaa.
Tutkimuksessa tietosisällön tarkastelussa huomioitiin sivustojen tarjoamat henkilökohtaiset tiedot, valokuvat, lehdistötiedotteet, erilaiset sisältöpalvelut (constituent services), valtiolliset asiat, lakiasiat, D.C. -tieto, paikalliset asiat, asialinkit, komiteatyö, alueasiat ja alueen kartta (se alue, jolta kongressiedustaja on valittu), puheet, linkki U.S. Houseen. Tieto-osuudessa huomattiin, että eniten sivuilla esiintyi omaelämäkertaan liittyvää aineistoa, valokuvia ja lehdistötiedotteita.
Tutkimusjaksolla huomattiin, että huomattavissa määrin olivat sivustoilla lisääntyneet valokuvat, lehdistötiedotteet, sisältöpalvelut ja asialinkit. Vähentyneet olivat D.C. -tieto, paikalliset asiat, alueen karttaan liittyneet asiat sekä puheet. Edustajien kasvokkaiskontakteissa he muistivat mainita kotipaikkasidonnaisuutensa, mutta tämä tekijä ei ollut vahvasti esillä kotisivuilla.
Kun tieto-osuutta tutkittiin määrällisesti, huomattiin, että nettisivustot oli tarkoitettu kohtauspaikaksi, jotka palvelevat kongressiedustajan pr-tarpeita sekä sivustoilla kävijöiden tiedon tarvetta. Vierailija oli tietynlainen: hän oli tietoinen edustajan olemassaolosta, työn tekemisen kulttuurista kongressissa sekä kiinnostunut siitä, miten edustaja käyttäytyy kongressissa. Sivustolla vierailijan oletettu tieto näkyi siten, että sivuilta puuttui kertova ja taustoittava aines. Sen sijaan julkaistiin tietopohjaisia listoja.
Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että sivustoilla painotettiin edustajan ja sivustolla vierailevan eroja sekä korostettiin kongressiedustajan etäisyyttä suhteessa kansalaisiin. Piirre oli ilmeinen edustajan sivustoilla ilmenevissä omaelämäkertatiedoissa, valokuvissa ja hänen Washingtonin toimintaansa liittyvissä tiedoissa. Omaelämäkertatiedot keskittyivät edustajan menestykseen erittäin varautuneella, etäisellä ja muodollisella tavalla. Esittämisen tavan katsotaan noudattavan kongressin perinteistä viestintätapaa. Valokuvat olivat puku päällä otettuja pääkuvia, joiden yhteydessä esitettiin Yhdysvaltain lippu tai Capitol-kukkula. Visuaalisesti tällaisen asettelun katsottiin painottavan enemmän edustajan asemaa kongressissa kuin hänen suhdettaan kokonaisuuteen, esimerkiksi kongressiedustaja Jane Harmanin työhuone on kuvattuna hänen sivustollaan. Washington-keskeisyys oli tutkijoiden mukaan niin selvä, että 18 edustajalla ei vuonna 2001 ollut ainoatakaan mainintaa omasta alueestaan.
Samaistuminen liittyy www:n alkuaikojen oletukseen, että samanmieliset ihmiset löytäisivät verkossa toisensa. Kongressin web-sivuston kehittäjien haasteena oli esitellä kongressin jäsenet sekä myönteisesti että samalla luoda yhteyden tunne edustajien ja yleisön välillä. Web-sivustojen rakentajien haaste oli esitettäisiinkö edustajat kongressin sivustoilla Washingtonin eliittinä vai edustamiensa alueiden kansalaisina.
Samaistumiseen liittyvässä tutkimustyössä huomattiin, että sen ainoa analyysiyksikkö eli puolueeseen liittyvät tunnukset esiintyivät sivustoilla harvoin. Myös alueellisia tunnuksia oli vähän. Puoluetunnuksien esiintymistiheys sivustolla ei muuttunut tarkastelujakson eli viiden vuoden aikana. Puolueen jäsenyyteen viittaavat tunnukset eivät kuitenkaan olleet HIR:n mukaan sivustoilla kiellettyjä.
Jos poliittisia tunnuksia esitettiin, se tehtiin yleisesti hyviksi koettujen ilmiöiden, asioiden tai ihmisten yhteydessä. Silloin sivustolle esimerkiksi liitettiin valokuva, jossa edustaja esiintyi poliittisen voimahahmon, kuten presidentti George W. Bushin tai senaattori Hillary Rodham Clintonin, kanssa. Lisäksi poliittista jäsenyyttä tuotiin esiin kansalaisia hyödyttäviksi koettujen teemojen yhteydessä, esimerkiksi ylistämällä edustajan aikaansaamia veroleikkauksia. Yleisesti korostettiin enemmän kongressiin yhteyttä luovia kuin siitä erottavia elementtejä, enemmän turvallisia ja myönteisiä piirteitä kuin ideologisesti osoittelevia tekijöitä. Sivustoilla välteltiin oppositiotyylisiä, konflikteja korostavia äänenpainoja. Sivustoilla ei myöskään tuotu esiin huonoja uutisia, vaikka sellaisia olisi oikeasti edustajan kongressivaikuttamisessa tapahtunut. HIR ei rajoittanut kielteistä uutisointia kongressiedustajien sivustoilla.
Osallistuminen tarkoitti kongressin sivustoilla löytyvien viestien suhdetta internetin dynaamiseen toimintaympäristöön. Koska internet oli alkanut vaikuttaa amerikkalaisten elämässä vuonna 2001 vahvasti, kongressiedustajien luomia tekstejä tulkittaisiin internetissä suhteessa muihin web-teksteihin. Sanomia arvotettaisiin välineen eli internetin tarjoamien mahdollisuuksien kautta, ja sivustojen vierailijoiden tulkinnat liittyisivät ensisijaisesti hänen kokemuksiinsa politiikasta, kongressista ja webistä.
Osallistumisessa tutkittiin sitä, mitä edustajat odottivat sivustoilla kävijöiltään ja mitä heidän odotettiin sivustoilla tekevän. Määrällisesti tutkimustyön osallistumiseen liittyvässä osuudessa huomattiin, että edustajien sivustoilla olivat selkeästi lisääntyneet sivulaskurit ja päivitysmerkinnät sekä sähköpostiosoitteen ilmoittaminen sivustolla. Sen sijaan toiset kontaktimahdollisuudet eli puhelin ja postiosoite olivat vähentyneet. Tutkijat huomasivat sivustojen viesteiksi, että vierailijoiden oli tarkoitus käydä sivustoilla, mutta ei vaikuttavan. Sivustoilla sähköpostiosoitteen määrä oli siis noussut, mutta sen vieressä oli teksti Edustajainhuoneen yksityisyys- ja turvallisuuspolitiikasta. Viestissä huomautettiin, että sivustolla vierailijoista ei kerätä tietoja ilman heidän lupaansa. Tutkijat katsoivat, että tämä viestitti vierailijoille enemmän web-vuorovaikutuksen riskeistä kuin eduista.
Artikkelissa kerrotaan, että monet liiketaloudelliset com-sivustot vuosina 1996 ja 2001 kehitettiin niin, että niitä oli helppo käyttää (navigoida), rohkaista palaamaan sivustoille, vähentää ylläpidon kustannuksia, rohkaista kuluttajia dialogiin tuotteista ja palveluista ja kouluttaa yritystä kuluttajien toiveista. Tutkimus osoitti, että kongressin sivustot tavoittivat näistä vain yhden, helpon navigoitavuuden. Kun kongressin sivustoja verrattiin liiketaloudellisiin com-sivustoihin, huomattiin, että yksi com-sivustojen pääviesteistä oli ajankohtaisuus. Sen sijaan tutkimuksen kohteena olleista kongressin sivustoista vain 14 prosentilla oli “viimeksi päivitetty” -viesti. Lisäksi keskimääräinen päivitysaika oli 37 päivää sivuston tallentamisesta.
Toinen com-sivustojen pääpiirre oli rohkaista interaktiivisuuteen. Kongressin sivustoilla vain viidellä prosentilla tutkimusajankohtana oli vuorovaikutukseen kannustavia elementtejä. Kongressin sivustot eivät myöskään, com-sivustoista poiketen, julkaisseet sivustoillaan sellaisia uutissisältöjä, joissa muut kertoisivat kokemuksiaan tai käsityksiään edustajasta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että kongressin web-sivustat eivät rohkaisseet palaamaan sivustoille. Lisäksi kongressin jäsenet yrittivät vähentää ylläpidon kustannuksia jättämällä sivustot päivittämättömiksi pitkiksi ajoiksi. Tutkijoiden mukaan pitkällä aikavälillä tällainen web-politiikka vaikuttaa tuhoavasti edustajainhuoneen pr-suhteisiin.
Yleisesti kotisivujen sisältö ei ollut muuttunut tutkimusajankohtana samalla tavoin kuin muuttuivat esimerkiksi liiketoiminnan, viihteen ja erilaisten kampanjoiden sivustot. Kuitenkin on huomattava että vaikka kongressin sivustoilla oli vähän interaktiivisia elementtejä, vuonna 2001 kongressin sivustoille lähetettiin enemmän kuin 117 miljoonaa sähköpostiviestiä, keskimäärin melkein 330 000 päivässä. Luku on 186 prosenttia enemmän kuin niille lähetettiin sähköpostiviestejä vuonna 1999.
Artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen kongressin jäsenten www-kotisivuja ja niiden trendejä vuosina 1996 ja 2001. Sivustot on linkitetty U.S. Housen virallisille sivuille http://www.house.gov/house/MemberWWW.html, joka on myös toiminut tutkimuksen analyysiyksikkönä. Sana “messages” tarkoittaa tässä yhteydessä niitä sanallisia ja sanattomia viestejä, jotka ovat tulkittavissa kyseisiltä nettisivustoilta.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kongressiedustajien sivustoja kolmen keskeisen web-periaatteen pohjalta eli tiedon, samaistumisen ja osallistumisen näkökulmista. Niitä pidettiin keskeisinä myös amerikkalaisen poliittisen ilmaston kohentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös muodostaa kokonaiskuva edustajainhuoneen web-sivustojen ylläpitämiseen liittyvistä syistä, myös piilevistä. Lisäksi tutkimus käsittelee sivustojen ihanneyleisöä sekä kongressin ja sen toimintaan läheistesti liittyvien alojen online-viestinnän suhdetta.
Katson tämän artikkelin soveltuvan aiheeseemme siten että vaikka käsittelyssä on yksilöiden sivustot, artikkeli tarkastelee niitä yhtenä kokonaisuutena, edustajainhuoneen sivustona. Lisäksi sivustojen lähtökohtana on ollut nimenomaan edustajainhuoneen imagon parantaminen, mikä liittyy suoraan aiheeseemme. Myös ihanneyleisö on imagon oleellinen tekijä. Se, kehen sivun ylläpitäjä haluaa samaistua, kertoo tavoitellusta imagosta. Tutkimuksessa myös verrataan julkisyhteisön ja yrityksen internet-sivustoja, niiden tavoitteita ja todellisuutta.
Yhdysvaltain kongressi alkoi hyödyntää webin mahdollisuuksia 1990-luvun puolivälissä osin yleisestä painostuksesta. Kongressin imago oli kielteinen ja aliarvostettu, ja sen hallinnollista toimintaa haluttiin tehdä läpinäkyvämmäksi. Lisäksi muu yhteiskunta, kuten viihde ja liiketoiminta, olivat internetin mahdollisuuksia osanneet suuresti hyödyntää. Painetulle medialle haluttiin vaihtoehto ja luoda tällä tavoin suora yhteys valitsijoihin. Web myös veti suurta yleisöä. Vuoteen 2002 mennessä 55 prosentilla yhdysvaltalaisista kotitalouksista oli pääsy nettiin.
Tutkimusmetodina USA:n edustajainhuoneen jäsenten www-sivujen tutkimisessa oli sisällönanalyysi. Metodi valittiin, jotta aiheet voitaisiin luokitella objektiivisesti ja systemaattisesti selvien kriteereiden mukaan. Lisäksi katsottiin, että sisällönanalyysi mahdollistaa tutkimustulosten systemaattisen vertailun ajasta riippumatta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä ja huomiota kiinnitettiin sekä verbaalisiin että nonverbaalisiin viesteihin sivustoilla. Tulokset ovat tutkijoiden mukaan yleistettävissä myös muihin väestöihin ja sosiaalisiin asetelmiin, eikä menetelmä muodosta voimakkaita syysuhteita testattujen muuttujien kesken.
Vuonna 1996 yhteensä 119 sivustoa ja vuonna 2001 yhteensä 118 sivustoa luettiin, tallennettiin ja arkistoitiin, lisäksi kaikki linkit avattiin ja niiden sisältö tallennettiin. Vuosina 1996 ja 2001 sivuilla käytiin neljän- viiden kuukauden ajan silloin, kun uusi kongressi oli aloittanut toimintansa sekä ennen kongressin kesälomaa.
Tutkimusaineistoksi sivusto oli valittu siksi, että kongressin mukanaolo netissä on herättänyt selvästi huomiota. Lisäksi kongressin viestintä herättää yleensä vähemmän huomiota kuin presidentin, ja edustajainhuoneiston koko antaa enemmän mahdollisuuksia Kongressin alaisuudessa toimiva atk-tukitoimisto House Information Resources HIR oli luonut sivumallin, jota monet edustajista lainasivat kotisivunsa malliksi. Mallia HIR on kehittänyt yhteistyössä yleisön kanssa, jotta sivustoille saataisiin mahdollisimman paljon interaktiivisia elementtejä.
Sivujen sisällön luomisessa oli tiettyjä rajoituksia. Vuonna 1996 kongressin jäseniä oli kielletty käyttämästä heidän virallista kongressin kotisivuaan 60 päivää valinnan jälkeen. Kongressin webmasterit olivat korostaneet tutkijoille, ettei sivustoilla saanut olla mitään sellaisia piirteitä, joilla kerättäisiin hyötyä kongressiedustajalle. Niitä ei siis saanut käyttää esimerkiksi varojen keräämiseen eikä linkittää niitä sellaisille sivuille, joilla olisi em. edustajia hyödyttäviä piirteitä.
Webin kolme periaatetta ja USA:n kongressiedustajien www -sivut:
Tutkimus siis tarkastelee kongressiedustajien sivustoja kolmen keskeisen web-periaatteen pohjalta eli tiedon, samaistumisen ja osallistumisen näkökulmista.
Tieto oli korostuneesti esillä sivustojen alkuaikojen kehittämisessä. Internetin ajateltiin vähentävän tiedon jakelun kustannuksia.
Lisäksi webin oletettiin toimivan tiedon jakelukananvana myös niille kansalaisille, joilla aikaisemmin ei ollut pääsyä tietynlaiseen poliittiseen ja kongressin toimintaan liittyvään taustatietoon, kuten lehdistötiedotteisiin, äänestystietoon sekä kongressin historiaan. Vaikka kansalaisille haluttiin tarjota suora pääsy poliittiseen tietoon, haluttiin tiedon määrää myös rajoittaa.
Tutkimuksessa tietosisällön tarkastelussa huomioitiin sivustojen tarjoamat henkilökohtaiset tiedot, valokuvat, lehdistötiedotteet, erilaiset sisältöpalvelut (constituent services), valtiolliset asiat, lakiasiat, D.C. -tieto, paikalliset asiat, asialinkit, komiteatyö, alueasiat ja alueen kartta (se alue, jolta kongressiedustaja on valittu), puheet, linkki U.S. Houseen. Tieto-osuudessa huomattiin, että eniten sivuilla esiintyi omaelämäkertaan liittyvää aineistoa, valokuvia ja lehdistötiedotteita.
Tutkimusjaksolla huomattiin, että huomattavissa määrin olivat sivustoilla lisääntyneet valokuvat, lehdistötiedotteet, sisältöpalvelut ja asialinkit. Vähentyneet olivat D.C. -tieto, paikalliset asiat, alueen karttaan liittyneet asiat sekä puheet. Edustajien kasvokkaiskontakteissa he muistivat mainita kotipaikkasidonnaisuutensa, mutta tämä tekijä ei ollut vahvasti esillä kotisivuilla.
Kun tieto-osuutta tutkittiin määrällisesti, huomattiin, että nettisivustot oli tarkoitettu kohtauspaikaksi, jotka palvelevat kongressiedustajan pr-tarpeita sekä sivustoilla kävijöiden tiedon tarvetta. Vierailija oli tietynlainen: hän oli tietoinen edustajan olemassaolosta, työn tekemisen kulttuurista kongressissa sekä kiinnostunut siitä, miten edustaja käyttäytyy kongressissa. Sivustolla vierailijan oletettu tieto näkyi siten, että sivuilta puuttui kertova ja taustoittava aines. Sen sijaan julkaistiin tietopohjaisia listoja.
Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että sivustoilla painotettiin edustajan ja sivustolla vierailevan eroja sekä korostettiin kongressiedustajan etäisyyttä suhteessa kansalaisiin. Piirre oli ilmeinen edustajan sivustoilla ilmenevissä omaelämäkertatiedoissa, valokuvissa ja hänen Washingtonin toimintaansa liittyvissä tiedoissa. Omaelämäkertatiedot keskittyivät edustajan menestykseen erittäin varautuneella, etäisellä ja muodollisella tavalla. Esittämisen tavan katsotaan noudattavan kongressin perinteistä viestintätapaa. Valokuvat olivat puku päällä otettuja pääkuvia, joiden yhteydessä esitettiin Yhdysvaltain lippu tai Capitol-kukkula. Visuaalisesti tällaisen asettelun katsottiin painottavan enemmän edustajan asemaa kongressissa kuin hänen suhdettaan kokonaisuuteen, esimerkiksi kongressiedustaja Jane Harmanin työhuone on kuvattuna hänen sivustollaan. Washington-keskeisyys oli tutkijoiden mukaan niin selvä, että 18 edustajalla ei vuonna 2001 ollut ainoatakaan mainintaa omasta alueestaan.
Samaistuminen liittyy www:n alkuaikojen oletukseen, että samanmieliset ihmiset löytäisivät verkossa toisensa. Kongressin web-sivuston kehittäjien haasteena oli esitellä kongressin jäsenet sekä myönteisesti että samalla luoda yhteyden tunne edustajien ja yleisön välillä. Web-sivustojen rakentajien haaste oli esitettäisiinkö edustajat kongressin sivustoilla Washingtonin eliittinä vai edustamiensa alueiden kansalaisina.
Samaistumiseen liittyvässä tutkimustyössä huomattiin, että sen ainoa analyysiyksikkö eli puolueeseen liittyvät tunnukset esiintyivät sivustoilla harvoin. Myös alueellisia tunnuksia oli vähän. Puoluetunnuksien esiintymistiheys sivustolla ei muuttunut tarkastelujakson eli viiden vuoden aikana. Puolueen jäsenyyteen viittaavat tunnukset eivät kuitenkaan olleet HIR:n mukaan sivustoilla kiellettyjä.
Jos poliittisia tunnuksia esitettiin, se tehtiin yleisesti hyviksi koettujen ilmiöiden, asioiden tai ihmisten yhteydessä. Silloin sivustolle esimerkiksi liitettiin valokuva, jossa edustaja esiintyi poliittisen voimahahmon, kuten presidentti George W. Bushin tai senaattori Hillary Rodham Clintonin, kanssa. Lisäksi poliittista jäsenyyttä tuotiin esiin kansalaisia hyödyttäviksi koettujen teemojen yhteydessä, esimerkiksi ylistämällä edustajan aikaansaamia veroleikkauksia. Yleisesti korostettiin enemmän kongressiin yhteyttä luovia kuin siitä erottavia elementtejä, enemmän turvallisia ja myönteisiä piirteitä kuin ideologisesti osoittelevia tekijöitä. Sivustoilla välteltiin oppositiotyylisiä, konflikteja korostavia äänenpainoja. Sivustoilla ei myöskään tuotu esiin huonoja uutisia, vaikka sellaisia olisi oikeasti edustajan kongressivaikuttamisessa tapahtunut. HIR ei rajoittanut kielteistä uutisointia kongressiedustajien sivustoilla.
Osallistuminen tarkoitti kongressin sivustoilla löytyvien viestien suhdetta internetin dynaamiseen toimintaympäristöön. Koska internet oli alkanut vaikuttaa amerikkalaisten elämässä vuonna 2001 vahvasti, kongressiedustajien luomia tekstejä tulkittaisiin internetissä suhteessa muihin web-teksteihin. Sanomia arvotettaisiin välineen eli internetin tarjoamien mahdollisuuksien kautta, ja sivustojen vierailijoiden tulkinnat liittyisivät ensisijaisesti hänen kokemuksiinsa politiikasta, kongressista ja webistä.
Osallistumisessa tutkittiin sitä, mitä edustajat odottivat sivustoilla kävijöiltään ja mitä heidän odotettiin sivustoilla tekevän. Määrällisesti tutkimustyön osallistumiseen liittyvässä osuudessa huomattiin, että edustajien sivustoilla olivat selkeästi lisääntyneet sivulaskurit ja päivitysmerkinnät sekä sähköpostiosoitteen ilmoittaminen sivustolla. Sen sijaan toiset kontaktimahdollisuudet eli puhelin ja postiosoite olivat vähentyneet. Tutkijat huomasivat sivustojen viesteiksi, että vierailijoiden oli tarkoitus käydä sivustoilla, mutta ei vaikuttavan. Sivustoilla sähköpostiosoitteen määrä oli siis noussut, mutta sen vieressä oli teksti Edustajainhuoneen yksityisyys- ja turvallisuuspolitiikasta. Viestissä huomautettiin, että sivustolla vierailijoista ei kerätä tietoja ilman heidän lupaansa. Tutkijat katsoivat, että tämä viestitti vierailijoille enemmän web-vuorovaikutuksen riskeistä kuin eduista.
Artikkelissa kerrotaan, että monet liiketaloudelliset com-sivustot vuosina 1996 ja 2001 kehitettiin niin, että niitä oli helppo käyttää (navigoida), rohkaista palaamaan sivustoille, vähentää ylläpidon kustannuksia, rohkaista kuluttajia dialogiin tuotteista ja palveluista ja kouluttaa yritystä kuluttajien toiveista. Tutkimus osoitti, että kongressin sivustot tavoittivat näistä vain yhden, helpon navigoitavuuden. Kun kongressin sivustoja verrattiin liiketaloudellisiin com-sivustoihin, huomattiin, että yksi com-sivustojen pääviesteistä oli ajankohtaisuus. Sen sijaan tutkimuksen kohteena olleista kongressin sivustoista vain 14 prosentilla oli “viimeksi päivitetty” -viesti. Lisäksi keskimääräinen päivitysaika oli 37 päivää sivuston tallentamisesta.
Toinen com-sivustojen pääpiirre oli rohkaista interaktiivisuuteen. Kongressin sivustoilla vain viidellä prosentilla tutkimusajankohtana oli vuorovaikutukseen kannustavia elementtejä. Kongressin sivustot eivät myöskään, com-sivustoista poiketen, julkaisseet sivustoillaan sellaisia uutissisältöjä, joissa muut kertoisivat kokemuksiaan tai käsityksiään edustajasta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että kongressin web-sivustat eivät rohkaisseet palaamaan sivustoille. Lisäksi kongressin jäsenet yrittivät vähentää ylläpidon kustannuksia jättämällä sivustot päivittämättömiksi pitkiksi ajoiksi. Tutkijoiden mukaan pitkällä aikavälillä tällainen web-politiikka vaikuttaa tuhoavasti edustajainhuoneen pr-suhteisiin.
Yleisesti kotisivujen sisältö ei ollut muuttunut tutkimusajankohtana samalla tavoin kuin muuttuivat esimerkiksi liiketoiminnan, viihteen ja erilaisten kampanjoiden sivustot. Kuitenkin on huomattava että vaikka kongressin sivustoilla oli vähän interaktiivisia elementtejä, vuonna 2001 kongressin sivustoille lähetettiin enemmän kuin 117 miljoonaa sähköpostiviestiä, keskimäärin melkein 330 000 päivässä. Luku on 186 prosenttia enemmän kuin niille lähetettiin sähköpostiviestejä vuonna 1999.
Performing a Home on the Web
Yritysten kotisivuista tein sen referaatin ja muistin, että pitäähän se täälläkin esitellä.
Artikkelissaan Nina Kivinen pyrkii selvittämään miten erilaisilla tavoilla kodin-käsite ilmenee yritysten kotisivuilla. Kotisivut ja niin sanottu virtuaalitodellisuus nähdään paikkana, jossa neuvotellaan identiteeteistä aivan kuin todellisessa maailmassakin. Yritysten kotisivujen kautta paljastuu erilaisia kulttuurisia konnotaatioita kodin-käsitteelle sekä vallan rakenteita ja mekanismeja. Tarkastelun alla on kaksi energia-alan yritystä.
Artikkelissaan Nina Kivinen pyrkii selvittämään miten erilaisilla tavoilla kodin-käsite ilmenee yritysten kotisivuilla. Kotisivut ja niin sanottu virtuaalitodellisuus nähdään paikkana, jossa neuvotellaan identiteeteistä aivan kuin todellisessa maailmassakin. Yritysten kotisivujen kautta paljastuu erilaisia kulttuurisia konnotaatioita kodin-käsitteelle sekä vallan rakenteita ja mekanismeja. Tarkastelun alla on kaksi energia-alan yritystä.
Sunday, April 1, 2007
Kaupalliset skenaariot World Wide Webissä, mahdollisuudet ja haasteet
Tutkimus löytyy täältä: http://jcmc.indiana.edu/vol1/issue3/hoffman.html
Valitsin tieteellisen englanninkielisen artikkelin tutkittavakseni, josta todennäköisesti tulen tekemään myös referaatin. Kyseessä on siis vuonna 2000 tehty Donna L.Hoffmanin, Thomas P.Novakin ja Patrali Chatterjeen tutkimus siitä, miten netti mahdollistaa mainostamista, brändäystä ja muita yrityksen näkyvyyteen liittyviä kaupallisia seikkoja markkinoilla. Tutkimus on toteutettu Vanderbiltin yliopistossa.
Tutkimus oli hyvin mielenkiintoinen, eikä suoraan liity imagon tutkimiseen, mutta siinä käydään läpi, mitä mahdollisuuksia internet tarjoaa yrityksille mainonnan ja markkinointiviestinnän kanavana, jotka vahvasti liittyvät yrityksen imagollisiin seikkoihin. Ensinnäkin tutkijat määrittelevät internetin jakelukanavan ja markkinointiviestinnän mediana. Seuraavaksi luetellaan tekijät, mitkä ovat vaikuttaneet internetin syntyyn kaupallisena mediana. Kolmanneksi tutkijat paneutuvat internetin kaupallisten tekijöiden kasvun mahdollisuuksista kysynnän ja tarjonnan kautta.
Internetin huima käytettävyyden lisääntyminen on johtanut siihen, että yhä useampi yritys ja kuluttaja asioivat netissä ja etsii sieltä tietoa markkinoista. Tietokonekeskeinen ympäristö antaa myös suuria mahdollisuuksia yrityksille välittää tietoa kuluttajille, jotka pääsevät kätevästi selaamaan yrityksen sivuilla. WWW on valtava hypermediaympäristö joka toimii Internetissä. Globaali hypermedia mahdollistaa multimedian jakamisen missä päin maailmaa tahansa.
Internet on erittäin hyvä tiedon ja kaupallisten skenaarioiden jakelukanava ja se on paljon tehokkaampi kuin tavanomaiset markkinointiviestinnän kanavat. Yritykset käyttävät erilaisia medioita kommunikoidakseen nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Markkinointiviestinnällä voidaan ajatella olevan kolmenlaisia tehtäviä: informoida, muistuttaa ja houkutella. Perinteistä massamediaa käyttäen yritys kommunikoit yksipuoleisesti asiakkaiden kanssa, eli informaatio tulee yrityksiltä ja kuluttaja ei voi kommunikoida joustavasti yrityksen kanssa. Markkinointiviestintä netissä mahdollistaa monisuuntaisen kommunikoinnin. Kommunikointi on niin sanottua monelta-monelle vuorovaikutusta. Yrityksen imagoa ajatellen käyttäjä löytää paljon tietoa internetistä ja pystyy joustavasti asioimaan yrityksen kanssa sähköpostin ja palautejärjestelmien kautta. Imago syntyy arvojen, asenteiden ja uskomusten perusteella. Imagon muodostamiseen vaikuttavat myös tiedot, kokemukset ja havainnot.
Internetissä voi olla erilaisia keskusteluryhmiä esimerkiksi yrityksen sivuilla sekä globaali informaation saatavuus ja sähköpostisysteemit. Yrityksille internet antaa mahdollisuudet kertoa itsestään ja markkinoida tuotteitaan. Kuluttajat voivat taas sivuilta löytyvän informaation turvin löytää sopivat ja yksilöidyt tuotteet ja palvelut, jotka auttavat päätösten tekemistä.
Internet sivujen suunnittelu on tärkeää, että kuluttajat kiinnostuvat sivuista. Kaupallisten nettisivujen suunnittelu pitää sisällään websivujen sisällön, kaupallisen julkisivun ja internetin mukanaolon. Internet mahdollistaa yritysten kommunikoinnin asiakkaiden kanssa täysin uudella tavalla verrattuna massamediaan. Internet tekee passiivisista kuluttajista osallistuvia käyttäjiä, jotka etsivät ja käyttävät hyväkseen yrityksen nettisivuilta löytämäänsä tietoa ja kommunikoivat sähköisesti yrityksen kanssa.
Subscribe to:
Posts (Atom)