Muut blogit

Meidän blogissa on tullut hyviä ajatuksia aiheesta, ja varmaan te muutkin olette samaa mieltä että oli ihan yllättävän hankalaa etsi tästä aiheesta tietoo! Itsellä ainakin tuotti vaikeuksia, vaikka yritinkin selailla aiheeseen liittyvää materiaalia niin netissä kuin kirjastossa. Tarkastelin tuoss muiden blogeja. Tommin ja Katrin "Digitaalisen musiikin verkkokauppa" blogi tuntui vielä täysin keskeneräiseltä, löysin vain yhden viestin mikä oli aiheesta. Eevan, Lotan ja Marian blogi "Verkkoympäristöjen yhteisöllisyys" näytti olevan oikeen hyvällä mallillaan. Erilaisia ja mielenkintoisia näkökulmia on löydetty runsaasti, vaikka aihe on myöskin varmasti hankala. Blogissa käsitellään sitä, miten yhteisöllisyys rakentuu verkkoympäristössä, tutkien esim.chat-huoneita ja keskukstelupalstoja. Mieleenki jäi ainakin lemmikkieläinkeskustelupalstasta tehty gradu Vaasan yliopistossa, missä tutkitaan identiteettejä verkkoympäristössä ja keskusteluissa.

Katin ja Riikan blogissa tutkittiin blogeja itsejään ja heidän bloginsa on siisn eräänlainen metablogi. Mielenkiintoinen artikkeli oli erityisesti "Suomalaisen bloggaajan muotokuva" jossa tyypilien bloggaaja on tutkimuksen mukaan 26-30 vuotias yliopistokoulutuksen saanut mies. Myös "Bloggaus sosiaalisena toimintana" oli milenkiintoista luettevaa! Tässä blogissa oli mielestäni osuttu erittäin hyvin asian ytimeen ja ekstit noudattelevat hyvin samaa linjaa, vaikkakin eri äkökulmista, mikä tuo blogiin mielenkiintoisen sävyn. Tähän blogiin suosittelen tutustumista.

Eveliinan, Annin ja Satun blogi käsittelee aiheta "Sukupuoli verkkokeskusteluissa". Aihe on mielenkiintoinen, mutta varmasti vaikea. Ryhmä oli kuitenkin löytänyt hyvin tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta! Jenni-Helenan, Satun ja Heidin blogi oli hyvin jäsennelty ja johdonmukainen. Aiheena blogissa on verkkokauppa. Muistan Jenni-Helenan esityksen, jossa hän kertoi internetissä elektronisesti maksamisen ja luottokorttimaksun turvallisuuta internetissä. Aihe oli erittäin ajankohtainen ja luin uudellee artikkelin blogista.

Timon, Helenan ja Essin blogin aihe oli ehkä näistä kaikista mielenkiintoisin, sillä vaikka en itse pelaa juuri mitään pelejä, Hlenan esittelemä Sims2-peli (jota olen itsekin koittanut) ja sen ulottuvuudet kuulostivat erittäin mielenkiintoisilta! Tietokonepelaamiseen perehtyminen on ollut varmasti kiinnostavaa.Pelaamisen voidaan mielestäni katsoa olevan myös virtuaaliyhteisöjä, sillä yhä useampi pelaa pelejä netissä ja ilman ja saattaa muodostaa omia virtuaalitodellisuuksiaan pelien avulla. Pelissä, esimerkiksi Sims2:ssa pelaaja irrottauuu todellisesta roolistaan ja siirtää omia intresseään pelihahmoon, jonka kautta hän voi elää omia haaveitaan ja unelmaelämää. Tutustutuani muiden blogeihin saattaa huomata, että multimediaviestinnän käsite on erittäin laaja, ja blogien tarkastelu antoi itsellenikin uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia multimediaviestintään. Yhteisöllisyys, verkkokaupat ja oma aiheemme kiinnostaa siinä mielesä, että markkinoinnin kandini liittyy pitkälti verkkokauppaan ja sen kautta multimediaviestintään. Blobeista tulleet ajatukset ovat siis erittäin tervetulleita!

Markku mainostaa Suomea

Helsingin Sanomien Internet-kirjeenvaihtaja-palstalla Miska Rantanen kirjoittaa 29.4. "Xylitolmaan parhaasta pr-miehestä". Tämä kuvitteellinen (siis kylläkin lihallinen, mutta ei oikeasti Markku nimeltään) tyyppi on lohjalainen teknikko, joka kuulemma markkinoi Suomea YouTubessa. Markun on keksinyt tamperelainen Ruttoryhmä, jonka mukaan Markussa on samalla tavoin tuttuja piirteitä kuin esim. Hansussa ja Pirressä.

Tubessa ja MySpacessa Markku markkinoi Suomea maana, jossa juodaan eniten kahvia koko maailmassa, on keksitty xylitol-purkka ja kuulemma olemme myös metallimaa (tarkoittaakohan tämä "metal nation" ko. musiikin alaa vai mitä...). Markusta ei tietoisesti ole tehty ns. stereotyyppisen kaunista ihmistä. Vyölaukusta kansakunnan kasvojen imagomarkkinoijana voidaan tietysti olla montaa mieltä.

Artikkeli käsittelee Suomi kuvaa netissä myös muuten. Eli kuulemma puoli vuotta sitten ensimmäinen osuma Tubessa Suomi-hakusanalla oli Åke Blomqvistin tanssivideo. On siellä ollut kuulemma myös Armin ja Dannyn I want to love you tender -video, jolla on kunniamaininta worst video ever.

Googlen hakutuloksia kuvaillaan "vakaiksi". Löytyy valtioneuvostoa (!) ja MEKiä, virallista Suomi-kuvan markkinointitahoa. Ja Suomen Palloliitto! Markulle MEKissä kuulemma hekotellaan...

Sanlmalehtiartikkeli Markku-yhteisöstä ja Suomi-kuvasta netissä

Moi!

Löysin sunnuntain Hesarista "Xylitol-maan paras pr-mies" -artikkelin, joka kertoo Suomi-kuvasta, myös vaihtoehtoisesta Markku from Finland -pseudohenkilön luomasta sellaisesta. Palaan lähipäivinä asiaan.

Wom-markkinoinnin kritiikkiä.

Word-of-mouth: The real action is offline on tällainen lyhyempi englaninkielinen artikkeli.Se löytyy EBSCosta. (Keller, Ed, Berry, Jon, Advertising Age, 00018899, 12/4/2006, Vol. 77, Issue 49). Artikkelissa pohditaan kuluttajien valtaa kontrolloida tuotemerkkejä. Kirjoittajan mukaan monet yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa ja "energiaa" ns. Wom-markkinointiin internetissä. Word-of-mouth-markkinointi tapahtuu siis internetissä: blogeissa. Suosittuja sivustoja ovat esimerkiksi youtube ja myspace, joihin yritysten markkinointikoneisto pyrkii rakentamaan positiivisia mielikuvia brändeistä. Näitä mielikuvia tavallisiset netin-käyttäjät oletetusti levittävät eteenpäin. Kirjoittajan mukaan wom-markkinoinnin todellinen vaikutus tapahtuu internetin ulkopuolella, tavalllisissa keskusteluissa, joissa vuorovaikutus on välittömämpää. Kirjoittajan mukaan ne yritykset, jotka luottavat ainoastaan internetissä tapahtuvaan wom-markkinointiin jäävät sen tuomista hyödyistä osattomiksi.
Kirjoittaja siis varoittaa yrityksiä luottamasta liikaa internetin vetovoimaan ja vaikutusvaltaan.

Sivusuosikit imagotekijänäkö?

Tämä on siis kurssivaatimusten toinen englanninkielinen tutkimus ja löytyy osoitteesta http://jcmc.indiana,edu/vol10/issue1/murphy_hofacker.html.

Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Tutkijat ovat Jamie Murphy Länsi-Australian yliopistosta ja Charles F. Hofacker Floridan osavaltion yliopistosta.

Miksi oletan sivusuosikkien liittyvän imagoon? Artikkelissa todetaan, että tutkimus käsittelee yrityksen ja online-kuluttajan suhdetta. Mielestäni suhdetta ei voi olla, jos ei ole imagoakaan. Jonkinlainen kuva ihmisellä täytyy sivustosta olla, jotta hän sinne menee. Tai jos ei sivustosta, niin ainakin tuotteesta. Toinen asia, mikä tutkimuksessa sivusuosikeista mainittiin, oli sivun viehätys tai vetovoima. Vahva imagotekijä siis, mutta tästä ei tutkimuksessa juurikaan puhuttu.

Suosikkeja, tai bookmarkingia, käytetään siksi, että vähennetään sivuston osoitteen kirjoittamisen ja sen muistelemisen vaiva. Lisäksi halutaan päästä nopeasti edellisellä kerralla käydylle sivustolle.

Webin käyttäjät palaavat sivustoille enimmäkseen nuolinäppäimellä. Lisäksi käytetään sivuhistorian kautta palaamismahdollisuutta, klikkaamalla viimeksi selatut sivut –mahdollisuutta tai kirjoittamalla osoite URL:iin uudestaan.

Sitten on tämä artikkelissa esitelty vaihtoehto eli sivusto lisätään kirjanmerkiksi, jota käytetään Netscape Navigatorilla ja Mozillassa, tai suosikiksi, joka toimii Internet Explorerilla. Kun merkinnän on kerran tehnyt, voi sivustolla mennä suoraan esimerkiksi favourites-kansiosta ilman, että osoitetta tarvitsee merkitä URL:iin.

Artikkelin mukaan yleensä sivustoilla bookmarkkausta ehdotetaan joko napin painalluksella (en ymmärrä), tekstillä tai linkillä – olemme varmaan kaikki nähneetkin joillain sivustoilla ehdotuksen ”merkitse tämä sivu suosikiksi”.

Tutkimus selittää, että niillä sivustoilla, joilla vierailtiin bookmarkkaus oli yleisempää. Tämä ei mielestäni ole yllättävää. Sitten tutkittiin myös sitä, käytiinkö sivustoilla enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Eri maanosien aikaeroista johtuen täyttä varmuutta ei voinut olla, mutta tutkijat ehdottavat, että hospitality-sivustoilla käytiin päiväaikaan. Olisin, muuten, kiitollinen, jos joku selvittäisi, mitä ovat tällaiset hospitality-sivustot.

Ne, jotka kävivät sivustoilla viikonloppuisin, bookmarkkasivat sivun useammin kuin muut. Tutkimuksessa nimittäin selvisi että koska työkoneet saattavat olla yhteisessä käytössä, ei silloin käydä sellaisilla sivustoilla, jotka eivät liity työhön.

Tutkimus oli tehty sivuston ylläpitäjän näkökulmasta, siis ei käyttäjien. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin, että bookmarkkaus ei selitä kävijöiden määrää sivustoilla, vaan pikemminkin vierailijoiden halua palata sivustolle. Tästä olisi mielestäni voinut nousta blogiimme sopiva aihe, miksi sivua bookmarkataan eli mitkä syyt siihen johtivat. Imagoon liittyen tosin mainitaan, että sivustojen hyvä nimi on ”kuin kirkas helmi” (Nielsen). Sivut myös pitäisi suunnitella niin, että niitä bookmarkattaisiin ahkerammin. Tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksena voisi suunnittelijoita auttaa. Vähän tämän tutkimuksen perusteella epäilen, käykö näin. Imagoasioita oli nimittäin käsitelty liian vähän.

Miten lie muilla, käytättekö bookmarkkausta tai suosikit-kansiota ja miksi? Itse ajattelen bookmarkkausta tai sivun merkitsemistä suosikiksi sekä imago- että hyötysyistä. Vaikka sivusto olisi tylsähkö, kuten esim. Ylen uutissivut, ne ovat muistissa, koska luen mielelläni uutisia. Sitten on joitain sellaisia sivustoja, kuten esim. beagle-sivustot, joilta en saa välitöntä hyötyä, mutta jotka ovat muuten aika ihania, hyvät kuvat ;)))

Mielenkiintoinen knoppitieto lienee sekin, että Googlessa oli vuonna 2004 yhteensä kahdeksan biljoonaa websivustoa. Tutkimuksessa tosin huomautetaan, että kyse on kilpailu näkyvyydestä. Eittämättä tuollaisilla luvuilla!

Cultural Similarities and Differences in the Design of University Websites

Valitsin tarkasteltavaksi tieteelliseksi artikkelikseni ” Cultural Similarities and Differences in the Design of University Websites”, eli tämä käsittelee kulttuurillisia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia yliopistojen internetsivujen suunnittelussa. Eli tämä liittyy vahvasti myös imagoon internetsivuilla. Tutkimus on Eva Callahanin tekemä Indianan yliopistossa.. Tarkasteltavat yliopistojen internetsivut ovat lähtöisin Malesian, Itävallan, USA:n, Ecuadorin, Japanin, Ruotsin, Kreikan ja Saksan yliopistoista. Sivustoja on tarkasteltu kahdesta näkökulmasta: organisaation ja graafisen suunnittelun näkökulmasta. menetelmänä on Hofstedesin malli kulttuurillisesta dimensiosta. Pääkysymys on, kuinka erilaiset kulttuurit näyttäytyvät internetissä. Onko internetsivujen suunnittelu erilaista vai seuraavatko ne samankaltaisia trendejä?

Internet luo ainutlaatuisen tilaisuuden jakaa kaikkea materiaalia ja tietoa ympäri maailmaa. Moni yritys ja yhdistys kokevat internetin virtuaalisena porttina maailmaan. Yritykset ja organisaatiot käyttävät virtuaalitekniikkaa esitelläkseen imagoaan potentiaalisille asiakkaille. Yliopistot käyttävät internetiä kuin mainostamisen foorumina näyttäytyäkseen paikallisille ja kansainvälisille opiskelijoille. Yliopistotkin kilpailevat keskenään asiakkaista eli tulevista opiskelijoista, jolloin internet sivujen suunnittelu koetaan tärkeänä erottautumisen keinona saada kontakteja ihmisiin ja asiakkaiden tyydyttäminen voi tuoda sivuille lisää kävijöitä. Sivujen layout eroaa paljon kulttuurillisesti toisistaan. Väri on toinen, josta on ollut paljon keskustelua. Kansallislipun värit tavallisesti korostuvat ainakin valtioiden ylläpitämissä yliopistoissa. Myös erilaiset etniset taustat vaikuttavat väreihin. Englantilaiset käyttävät pastellia sivuillaan, kun taas Skandinaavien sivuilla näkyy enemmän tummia värisävyjä.

USA:n ja Intian nettisivuja vertaillut Rajkumar on huomannut, että USA:n internetsivut imagoltaan ovat korkeaa laatua, korkealla kylläisyysasteella värejä, kun Intian nettisivut olivat karsitut, ja vähillä värisävyillä kyllästetyt.

Informaation esiintyvyys (layout, grafiikka, värit jne.) on tärkeää, sillä se vaikuttaa sivujen käytettävyyteen. Hofstedesin malli perustuu viiteen erilaiseen vertailunäkökulmaan kulttuurillisista eroista ja samankaltaisuuksista. Näitä ovat tehovoima, individualismi vastaan kollektivismi, epävarmuuden estäminen, feminiinisyys vastaan maskuliinisuus ja pitkän ajan vastaan lyhyen ajan orientaatio.

Tutkimuksessa löydettiin eroavuuksia kulttuurien välillä yliopistojen internetsivuilla. Jokaisessa maassa oli omat kikkansa, mitä ne suosivat internetsivuillaan välittäessään imagoaan asiakkaille. Esimerkiksi Ruotsissa suositaan valokuvia, Kreikassa taidekuvia, Malesiassa ja Ecuadorissa animaatiota, Japanissa pastellivärejä jne. Eroavuuden väri ja imagoteemoissa olivat myös ilmeisiä. Myös samankaltaisuuksia löytyi: yliopiston nimi ja logo näkyi kaikilla sivuilla, oppilaista ja kampuksesta oli kuvia ja kertomuksia, ja kaikilla sivuilla oli näkyvä kuvaus yliopistosta, sen arvoista, käytännöistä ja koulutuksesta.

Toinen englanninkielinen tutkimus: bookmarking

Hei,
jätän "varauksen" eräästä englanninkielisestä tutkimuksesta. Eli liittyy kuluttajien bookmarking- käyttäytymiseen, jota tekstissä nimetään "an important indicator of a website appeal". Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Ajattelin niin, että kuluttajan tai webin selailijan sivun bookmarkkaaminen kertoo jotain yhteisön imagosta, haluttavuudesta tai ei. Tekstin toimitan 16.4. jälkeen, johon asti olen pois tietokoneiden ulottuvilta.
Sirpa