Suomenkielinen tutkimus - Vapo Oy näkyminen netissä

Terve!

Tarkastelin Tommi Lahden vuonna 1996 julkaistua gradua Yrityksen näkyminen Internetissä - World Wide Webin hyödyntäminen liiketoiminnassa. Katson, että tässä näkyminen-verbissä on silta aiheeseemme imagosta.

Lahden gradu on tehty Vaasan yliopiston tietotekniikan ja tuotantotaloudenlaitoksen teollisuusekonomi-linjalle vuonna 1996.

Tutkielman tarkoitus on ollut selvittää miten Vapo Oy näkyy Internetissä ja miten World Wide Web olisi hyödynnettävissä Vapon liiketoiminnassa. Vapo on Suomen suurin kotimaisen biopolttoaineen toimittaja, ja sen toimialat ovat energiaturvetoiminta, energian tuotanto ja ympäristöliiketoiminta.

Tutkimusmenetelmänä Lahti on käyttänyt benchmarkingia eli tutkinut muiden suuryritysten hyväksi havaittuja keinoja Internetin käyttämisessä. Tätä tietoa tutkimuksessa sulautettiin Vapoon.

Vertailutyötä varten tietoa kerättiin suuryritysten www-sivuista niiden analyysillä, kyselylomakkeella ja haastattelulla. Kohdeyrityksen eli Vapon työntekijöitä haastateltiin.

Lahti tutki ensin näistä suuryrityksistä peruskysymystä eli miksi yrityksillä on yleensä www-sivut. Lahti huomasi, että vww:n käytöllä yritykset haluavat hyödyntää kaikkia liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia tietoverkoissa.

Analyysissään Lahti painottaa www-näkymisessä kohderyhmän oikeaa valintaa. Sellaiseksi tutkimus osoitti suuryrityksille asiakkaat palautteen ja kaupankäynnin näkökulmasta sekä journalistit. Journalisteja koettiin palveltavan sillä, että he saavat netistä kätevästi tietoa, kiinnostuvat ja kirjoittavat juttuja. Toisaalta, aihehan journalistilla on jo valmiina, joten hän ei selaile sivustoja kiinnostumismielessä, vaan hakeakseen tietoa. Tämä on oma näkemykseni. (Käytän tässä huonoa suomenkielistä sanaa journalisti siksi, ettei "toimittajaa" sotkettaisi tavarantoimittajaan.)

Eniten www-näkymisestä hyötyy Lahden mukaan yritys, jossa työ on mekaanista ja jossa tuotetaan konkreettisia tuotteita ja palveluja (vrt. tietotyö).

Suuryrityksistä yhtenä erillisenä tapauksena Lahti esittelee Ivo:n (Imatran Voima) englanninkieliset www-sivut. Internet-näkyvyyttä IVO:ssa mitataan sähköpostipalautteella sekä hakutietoja sisältävillä lokeilla. Huomattiin, että suurin osa hauista oli tullut Suomesta. Tutkimushetkellä IVO ei ollut suuresti tehostamassa näkyvyyttään verkossa, mutta yrityksen paperimateriaaliin oltiin lisäämässä Internet-osoitetta ja uusista sivuista järjestämässä kampanjaa.

Varsinaisen tutkimuskohteensa eli Vapon www-näkymisestä Lahti tekee johtopäätöksen, että Vapo haluaa näkyä (www:ssäkin) vastuuta kantavana yrityksenä.

Vapon konserniviestinnässä tulisi keskittyä Lahden mielestä suomenkieliseen yleisinformaatioon toimittajille, yhteistyökumppaneille, analyytikoille ja sijoittajille. Myös ympäristöihmiset huomioidaan. Yrityksen energiaturvetoimialalla Lahti suosittelee www-näkyvyyttä suurelle yleisölle. Lahti olettaa - mielestäni värittyneesti - että turpeen tuntemus voisi olla heillä "korkeammallakin tasolla". Myös asiantuntijat huomioidaan siten, että netissä heille esitellään katsauksia.

Lopuksi Lahti käy vielä läpi Vapo:n eri toimialat. Biotechin sivut suunnattaisiin julkisyhteisöille, Timber Oy:n ulkomaisille maahantuojille ja suurelle yleisölle sekä yrityksille. Laatujärjestelmää, uutta sahateknologiaa ja korkeaa laatua katsottiin tarpeelliseksi mainostaa. Kekkilä Oy:n sivut voisivat palvella asiantuntijoita ja viherharrastajia.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että Internet olisi hyödynnettävissä Vapossa sen ulkoisessa viestinnässä, kommunikointikanavana ja tietovarastona. Lahden mukaan Vapo voisi mitata Internetissä näkymistään palautteen laadun ja määrän muutoksella (tätä en ihan ymmärrä - miten yritys itse voi vaikuttaa palautteen laatuun?). Lisäksi hän esittää keinoiksi käyttäjätutkimuksen satunnaisotantaa sekä käyttäjien tunnistamista esimerkiksi kekseillä ja rekisteröityneillä käyttäjillä.

Tutkimus oli tehty vuonna 1996, joten uskoisin, että tieto on jo vanhentunutta. Toisaalta ihmettelen hieman sitä, että tutkija on uhrannut kohtuullisen paljon sivuja benchmarking-osuuteen, joka on puolet työstä. Varsinaisen asian eli Vapon osuus on huomattavasti pienempi. Mutta ehkä tämä kuuluu benchmarking-tyyliin. Markkinointia (enemmän) opiskelleet voisivat ehkä kommentoida tätä...

Seuraavaksi palaan asiaan USA:n edustajainhuoneen sivustojen merkeissä...

Congress on the Internet

Heippa! Vaikuttaa kohtuullisen "haasteelliselta" löytää englanninkielisiä artikkeleita tästä aiheesta. Käyvätkö yhteisöjen imagot www-sivuilla, tällainen laajennus? Nimittäin hirveän perkailun jälkeen löysin sentään yhden eli Congress on the Internet: Messages on the Homepages of the U.S. House of Representatives. Käsittelee näiden sivujen ideaaliyhteisöjä ja USA:n kansanedustajien kotisivuja. Kun oli ne pörssiyhtiöidenkin henkilösivut, niin ajattelin laajentaa. Imago se pitää olla näilläkin.

Jos joku keksii sivuston, mistä voi katsella juuri tähän aiheeseen, olisin kiitollinen...

Entering Organisations Essays on image, space and difference

Otsikon teos on Nina Kivisen varsin uusi väitöskirja, jota aion tarkatella jahka ehdin. Ilmoittelen vain näin etukäteen, ettette ehdi varata sitä itsellenne. :)

Tutkimuksessa hän pyrkii muun muassa osoittamaan miten yhteiskunnan oletukset sukupuolesta ja etnisyydestä, kapitalismista ja taloudesta näyttäytyvät internetin yritysten ja yhteisöjen digitaalisissa kuvissa ja teksteissä.

Organisaation näyteikkuna

Valitsin Tampereen yliopistoon vuonna 2005 tehdyn pro gradu-tutkielman ORGANISAATION NÄYTEIKKUNA: Tutkimus yritysten verkkosivujen kielestä ja tekstilajista. Työ löytyy Tampereen yliopiston nettisivuilta.

Voi olla, että valitsin varsin yksipuolisen lähestymistavan multimediaan, sanokaa vain jos vaikuttaa liikaa siltä. Etsin sitten uuden aiheen. Niin tosiaan toivottavasti valitsemani työ ei keskity mielestänne liikaa esimerkiksi kielenhuoltoon sillä Virpi Suikki on tehnyt tutkielmansa Suomen kielen laitokselle. Työ kuitenkin käsittelee verkkosivuja ja sitä millaista imagoa verkkosivut rakentavat yrityksistä vaikka pääpaino onkin kielessä. Yrityset joiden verkkosivuja työssä käsitellään ovat pirkanmaalaiset: Tamfelt, Kiilto, Särkänniemi ja Mobilia.

Imagoa rakentavia piirteitä Suikki pyrkii selventämään verkkosivuilla käytetyn kielen avulla ja toisaalta esittelemällä kuinka sivujen tekstuaalinen rakenne vaikuttaa. Vaikka Suikki keskittyykin pääasiassa kieleen on myös muu ulkoasu edustettuna kuten hypertekstit, kuvat sekä interaktiiviset elementit. Yksi mielestäni kiinnostavimmista seikoista liittyy siihen millaista hyvän verkkotekstin tulisi olla että se herättäisi samalla myös positiivisia mielikuvia yrityksestä. Tutustun työhön tarkemmin tämän viikon aikana ja kerron lisää tuloksista ja esitän kritiikkiä.

Tutkimuksiin perehtyminen 1

"Viestinnällisen verkkopalvelumallin rakentaminen, tapausesimerkkinä Citec Information OY:n Informaatiohotelli"

Noniin, nyt sitten näihin tutkimuksiin! Eli mä löysin muutamia hyviä graduja ihan kirjastosta, mutta ne oli kaikki varattuna, joten jouduin ottamaan tällaisen, mikä vähän liittyy meidän aiheeseen. Kyseessä on viestintätieteisiin tehty Päivi Rauhalan Gradu vuodelta 2005. Aihe on "Viestinnällisen verkkopalvelumallin rakentaminen, tapausesimerkkinä Citec Information OY:n Informaatiohotelli". Sinänsä www-sivujen imagollista näkökulmaa ei tuoda esille, mutta verkkopalvelua viestintäprosessina kyllä. Enemmän gradussa käydään läpi juuri teoreettisten verkkopalvelumallien sovellusta, mutta mielestäni ainakin viimeistään verkkopalvelun viimeistely vaiheessa tulee yrityksen imago väkisinkin esille, eli se, millaista kuvaa se haluaa asiakkailleen ja muille käyttäjille välittää.

Tämä gradu edustaa hyvin multimediaviestintää, sillä se liittyy verkossa toteutetuihin interaktiivisiin sivuihin. Tutkielman tavoitteena on verkkopalveluista rakennettavan teoreettisen mallin avulla selvittää, mitä osatekijöitä verkkopalveluun tarvitaan ja mitä konkreettisia seikkoja verkkopalvelun rakentamisessa kannattaa huomioida. Tutkimusta lähstytään tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen keinoin, ja työssä painotetaan laadullisen tutkimuken menetelmiä.

Tutkimus etenee verkkopalvelun esittelystä verkkopalvelumalliin, jossa käydään läpi muun muassa internet-viestinnän erityispiirteitä (joita ovat muun muassa viestinnän tapahtuminen tietokoneen välityksellä eikä kasvokkain). Tutkimus etenee case-yrityksen nykytilan määrittämisestä tavoitetilan määrittelyyn ja lopuksi verkkopalvelumallin viimeistelyyn. Tässä pohditaan samalla, millainen kuva halutaan välittää käyttäjälle, eli tämä sivuaa selvästi imagollisia seikkoja, uinka rakentaa oikeanlainen verkkopalvelu.

Tutkijan päätelmät ovat, että on vaikeaa suoraan sovelta jotain tiettyä verkkopalvelumallia tietyille sivuille, on kehitettävä uusi juuri sille yritykselle sopiva. Tutkimus oli tehty monipuolisesti hyödyntäen case-yritystä läpi koko työn, ja tekijä on ymmärtänyt, että verkkopalvelut ovat muutakin kuin www-sivuja, sähköisiä kauppapaikkoja ja tekniikkaa, hän on ottanut verkkopalvelun rakentamiseen muitakin malleja mukaan. Enemmän olisin kaivannut juuri imagollisia seikkoja mukaan, sillä verkkopalvelun rakentamisessahan yleensä pyritään saamaan parempaa kosketuspintää asiakkaan ja yrityksen välille, ja oikeanlaisen kuvan välittäminen on internetissäkin erittäin tärkeää. Nykyään Internet on nimittäin ensimmäinen lähde yleensä kuluttajalle, kun hän etsii tietoa yrityksestä. Tällöin on tärkeää välittää oikeanlaisia mielikuvia kulutajalle yrityksestä.

Tässäpä mun pohdintoja ekasta tutkimuksesta, laitan taas lisää kun ehdin noita penkoa läpi ja saan varattua! :)

-Jenni-

Mielikuvia yrityksistä

Blogimme tarkoituksena on esitellä yritysten imagosta tehtyä tieteellistä tutkimusta. Tavoitteenamme on selventää millaisia mielikuvia yritysten www-sivuilta välittyy.