Suomenkielinen tutkimus - Vapo Oy näkyminen netissä

Terve!

Tarkastelin Tommi Lahden vuonna 1996 julkaistua gradua Yrityksen näkyminen Internetissä - World Wide Webin hyödyntäminen liiketoiminnassa. Katson, että tässä näkyminen-verbissä on silta aiheeseemme imagosta.

Lahden gradu on tehty Vaasan yliopiston tietotekniikan ja tuotantotaloudenlaitoksen teollisuusekonomi-linjalle vuonna 1996.

Tutkielman tarkoitus on ollut selvittää miten Vapo Oy näkyy Internetissä ja miten World Wide Web olisi hyödynnettävissä Vapon liiketoiminnassa. Vapo on Suomen suurin kotimaisen biopolttoaineen toimittaja, ja sen toimialat ovat energiaturvetoiminta, energian tuotanto ja ympäristöliiketoiminta.

Tutkimusmenetelmänä Lahti on käyttänyt benchmarkingia eli tutkinut muiden suuryritysten hyväksi havaittuja keinoja Internetin käyttämisessä. Tätä tietoa tutkimuksessa sulautettiin Vapoon.

Vertailutyötä varten tietoa kerättiin suuryritysten www-sivuista niiden analyysillä, kyselylomakkeella ja haastattelulla. Kohdeyrityksen eli Vapon työntekijöitä haastateltiin.

Lahti tutki ensin näistä suuryrityksistä peruskysymystä eli miksi yrityksillä on yleensä www-sivut. Lahti huomasi, että vww:n käytöllä yritykset haluavat hyödyntää kaikkia liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia tietoverkoissa.

Analyysissään Lahti painottaa www-näkymisessä kohderyhmän oikeaa valintaa. Sellaiseksi tutkimus osoitti suuryrityksille asiakkaat palautteen ja kaupankäynnin näkökulmasta sekä journalistit. Journalisteja koettiin palveltavan sillä, että he saavat netistä kätevästi tietoa, kiinnostuvat ja kirjoittavat juttuja. Toisaalta, aihehan journalistilla on jo valmiina, joten hän ei selaile sivustoja kiinnostumismielessä, vaan hakeakseen tietoa. Tämä on oma näkemykseni. (Käytän tässä huonoa suomenkielistä sanaa journalisti siksi, ettei "toimittajaa" sotkettaisi tavarantoimittajaan.)

Eniten www-näkymisestä hyötyy Lahden mukaan yritys, jossa työ on mekaanista ja jossa tuotetaan konkreettisia tuotteita ja palveluja (vrt. tietotyö).

Suuryrityksistä yhtenä erillisenä tapauksena Lahti esittelee Ivo:n (Imatran Voima) englanninkieliset www-sivut. Internet-näkyvyyttä IVO:ssa mitataan sähköpostipalautteella sekä hakutietoja sisältävillä lokeilla. Huomattiin, että suurin osa hauista oli tullut Suomesta. Tutkimushetkellä IVO ei ollut suuresti tehostamassa näkyvyyttään verkossa, mutta yrityksen paperimateriaaliin oltiin lisäämässä Internet-osoitetta ja uusista sivuista järjestämässä kampanjaa.

Varsinaisen tutkimuskohteensa eli Vapon www-näkymisestä Lahti tekee johtopäätöksen, että Vapo haluaa näkyä (www:ssäkin) vastuuta kantavana yrityksenä.

Vapon konserniviestinnässä tulisi keskittyä Lahden mielestä suomenkieliseen yleisinformaatioon toimittajille, yhteistyökumppaneille, analyytikoille ja sijoittajille. Myös ympäristöihmiset huomioidaan. Yrityksen energiaturvetoimialalla Lahti suosittelee www-näkyvyyttä suurelle yleisölle. Lahti olettaa - mielestäni värittyneesti - että turpeen tuntemus voisi olla heillä "korkeammallakin tasolla". Myös asiantuntijat huomioidaan siten, että netissä heille esitellään katsauksia.

Lopuksi Lahti käy vielä läpi Vapo:n eri toimialat. Biotechin sivut suunnattaisiin julkisyhteisöille, Timber Oy:n ulkomaisille maahantuojille ja suurelle yleisölle sekä yrityksille. Laatujärjestelmää, uutta sahateknologiaa ja korkeaa laatua katsottiin tarpeelliseksi mainostaa. Kekkilä Oy:n sivut voisivat palvella asiantuntijoita ja viherharrastajia.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että Internet olisi hyödynnettävissä Vapossa sen ulkoisessa viestinnässä, kommunikointikanavana ja tietovarastona. Lahden mukaan Vapo voisi mitata Internetissä näkymistään palautteen laadun ja määrän muutoksella (tätä en ihan ymmärrä - miten yritys itse voi vaikuttaa palautteen laatuun?). Lisäksi hän esittää keinoiksi käyttäjätutkimuksen satunnaisotantaa sekä käyttäjien tunnistamista esimerkiksi kekseillä ja rekisteröityneillä käyttäjillä.

Tutkimus oli tehty vuonna 1996, joten uskoisin, että tieto on jo vanhentunutta. Toisaalta ihmettelen hieman sitä, että tutkija on uhrannut kohtuullisen paljon sivuja benchmarking-osuuteen, joka on puolet työstä. Varsinaisen asian eli Vapon osuus on huomattavasti pienempi. Mutta ehkä tämä kuuluu benchmarking-tyyliin. Markkinointia (enemmän) opiskelleet voisivat ehkä kommentoida tätä...

Seuraavaksi palaan asiaan USA:n edustajainhuoneen sivustojen merkeissä...