Artikkelin nimi on A Methodology and Investigation of an eLoyalty Metric, Consumer Bookmarking Behavior. Tutkijat ovat Jamie Murphy Länsi-Australian yliopistosta ja Charles F. Hofacker Floridan osavaltion yliopistosta.
Miksi oletan sivusuosikkien liittyvän imagoon? Artikkelissa todetaan, että tutkimus käsittelee yrityksen ja online-kuluttajan suhdetta. Mielestäni suhdetta ei voi olla, jos ei ole imagoakaan. Jonkinlainen kuva ihmisellä täytyy sivustosta olla, jotta hän sinne menee. Tai jos ei sivustosta, niin ainakin tuotteesta. Toinen asia, mikä tutkimuksessa sivusuosikeista mainittiin, oli sivun viehätys tai vetovoima. Vahva imagotekijä siis, mutta tästä ei tutkimuksessa juurikaan puhuttu.
Suosikkeja, tai bookmarkingia, käytetään siksi, että vähennetään sivuston osoitteen kirjoittamisen ja sen muistelemisen vaiva. Lisäksi halutaan päästä nopeasti edellisellä kerralla käydylle sivustolle.
Webin käyttäjät palaavat sivustoille enimmäkseen nuolinäppäimellä. Lisäksi käytetään sivuhistorian kautta palaamismahdollisuutta, klikkaamalla viimeksi selatut sivut –mahdollisuutta tai kirjoittamalla osoite URL:iin uudestaan.
Sitten on tämä artikkelissa esitelty vaihtoehto eli sivusto lisätään kirjanmerkiksi, jota käytetään Netscape Navigatorilla ja Mozillassa, tai suosikiksi, joka toimii Internet Explorerilla. Kun merkinnän on kerran tehnyt, voi sivustolla mennä suoraan esimerkiksi favourites-kansiosta ilman, että osoitetta tarvitsee merkitä URL:iin.
Artikkelin mukaan yleensä sivustoilla bookmarkkausta ehdotetaan joko napin painalluksella (en ymmärrä), tekstillä tai linkillä – olemme varmaan kaikki nähneetkin joillain sivustoilla ehdotuksen ”merkitse tämä sivu suosikiksi”.
Tutkimus selittää, että niillä sivustoilla, joilla vierailtiin bookmarkkaus oli yleisempää. Tämä ei mielestäni ole yllättävää. Sitten tutkittiin myös sitä, käytiinkö sivustoilla enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Eri maanosien aikaeroista johtuen täyttä varmuutta ei voinut olla, mutta tutkijat ehdottavat, että hospitality-sivustoilla käytiin päiväaikaan. Olisin, muuten, kiitollinen, jos joku selvittäisi, mitä ovat tällaiset hospitality-sivustot.
Ne, jotka kävivät sivustoilla viikonloppuisin, bookmarkkasivat sivun useammin kuin muut. Tutkimuksessa nimittäin selvisi että koska työkoneet saattavat olla yhteisessä käytössä, ei silloin käydä sellaisilla sivustoilla, jotka eivät liity työhön.
Tutkimus oli tehty sivuston ylläpitäjän näkökulmasta, siis ei käyttäjien. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin, että bookmarkkaus ei selitä kävijöiden määrää sivustoilla, vaan pikemminkin vierailijoiden halua palata sivustolle. Tästä olisi mielestäni voinut nousta blogiimme sopiva aihe, miksi sivua bookmarkataan eli mitkä syyt siihen johtivat. Imagoon liittyen tosin mainitaan, että sivustojen hyvä nimi on ”kuin kirkas helmi” (Nielsen). Sivut myös pitäisi suunnitella niin, että niitä bookmarkattaisiin ahkerammin. Tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksena voisi suunnittelijoita auttaa. Vähän tämän tutkimuksen perusteella epäilen, käykö näin. Imagoasioita oli nimittäin käsitelty liian vähän.
Miten lie muilla, käytättekö bookmarkkausta tai suosikit-kansiota ja miksi? Itse ajattelen bookmarkkausta tai sivun merkitsemistä suosikiksi sekä imago- että hyötysyistä. Vaikka sivusto olisi tylsähkö, kuten esim. Ylen uutissivut, ne ovat muistissa, koska luen mielelläni uutisia. Sitten on joitain sellaisia sivustoja, kuten esim. beagle-sivustot, joilta en saa välitöntä hyötyä, mutta jotka ovat muuten aika ihania, hyvät kuvat ;)))
Mielenkiintoinen knoppitieto lienee sekin, että Googlessa oli vuonna 2004 yhteensä kahdeksan biljoonaa websivustoa. Tutkimuksessa tosin huomautetaan, että kyse on kilpailu näkyvyydestä. Eittämättä tuollaisilla luvuilla!
4 comments:
Heippa Sirpa!
Ihan mielenkiintoinen tutkimus, eihän tuo ihan selkeästi imagoon liity mutta kuten sanoit, jokin jippo siinä pitää olla etttä käyttäjä klikkaa sivun suosikkeihin. Onko sitten sivujen visuaalinen ilme, sisällön viehätys vai sisällön informaatio..? Itse imagoa ei varsinaisesti tutkita, mutta varmasti "vetävällä imagolla" jos niin voi sanoa, varustetut nettisivut vetävän enemmän käyttäjiä puoleensa.
Mulla oli tuolla alempana tutkimus yliopistojen imagon tarkastelusta, artikkelissa oli hyvin asiaa just meidän tutkimusaiheeseen liittyen mm.sivujen layoutista, grafiikasta, ja tietojen esiintymisestä.
Täällä löytyy Suosikeista oikea arsenaali, jota välillä yritän rankoa. Sivustoja on niin paljon, että ne on pakko järjestellä omiksi kansioikseen. Ja ehkä tämä on luonnekysymyskin, minulle on tärkeää, että kaikki on mapitettu ja helposti saatavilla. Kansiot on järkätty teemoittain, kuten KOULU, PURJEHTIMINEN, SISUSTAMINEN jne. Kansiot taas sisältävät sekä kaupallisia että ei-kaupallisia sivustoja.
Se piti vielä sanoa, että varsinkin kaupallisten sivustojen imago todellakin vaikuttaa siihen laitanko sivut Suosikeihin vai en. Jotkin yritykset ovat saaneet aikaan visuaalisesti (ja toisinaan myös käytettävyydeltään) niin vetovat sivut, että ne ovat kuin makupaloja, joita voi käydä ihailemassa. Ehkä joskus hairahdan myös ostamaan kyseisiltä sivuilta jotakin.
Hyvä tutkimus, vaikka sitten liittyykin vasta pienen aasinsillan kautta bloginne aihepiiriin.
Suosikeiksi linkittämiseen voi olla hyvinkin monta syytä, joista osaan imagolla voi olla paljonkin vaikutusta. Toisaalta, aivan kuten tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, suosikiksi merkkaminen ei aina merkitse, että verkkosivuille palattaisiin. Suosikiksi listaaminen voi olla hyvinkin hajamielistä ja kaukana määrätietoisesta olevaa toimintaa, jonka syynä voi olla esimerkiksi mahdollisuus, että sivuilta löytyy tulevaisuudessa jotain mielenkiintoista, viihdyttävää, esteettistä, informatiivista tms. sisältöä. Tällaiseksi suosikiksi merkitsemisen funktio on muodostunut hyvin pitkälti itselläni. Suureen osaan suosikiksi merkkaamiani sivuja tutustun toisen kerran, kun poistan ne (erittäin sekavaksi muodostuneelta) listalta.
Tärkeitä tekijöitä suosikkilistalle päätymiseen ovat uskoakseni myös tekniset seikat, kuten sivujen hyvä käytettävyys ja lyhyt latautumisaika: jos nämä tökkivät, sivu saa olla kuinka hieno tahansa ja jää silti helposti pois suosikkien listalta.
Post a Comment